Velasta ei tarvitse välittää, sanoivat

Vuosia olemme kuulleet samaa mantraa siitä, miten valtion velasta ei tarvitse välittää ja miten Suomen velkaantuminen ei itse asiassa ole huolestuttavaa lainkaan. Kaukana on monien ajatuksissa olleet ajat, jolloin korot eivät olleet nollissa ja velkarahalla oli hinta.

Korona-aika ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat kääntäneet monien katsetta pois kotimaamme asioista. Velkaantuminen on ollut koronan ja sodan kannalta perusteltua ja sillä on myös tietyiltä osin ollut opposition tuki. Samaan aikaan hallitus on kuitenkin lisännyt pysyviä menoja ja jakanut avokätisesti tukia tekemättä yhtään välttämätöntä rakenteellista uudistusta tai sopeutustoimia.

Vaalikauden lopulla on alkanut kuulua myös hallituksen suunnalta huolta velkaantumisesta ja kasvavista korkomenoista. Helmikuussa valtiovarainministeriö arvioi, että korkomenot kasvavat tänä vuonna jo 2,4 miljardiin euroon. Vuonna 2025 summa olisi jo 3,25 miljardia euroa, mikä on valtava summa pois valtion ydintehtävien hoitamisesta.

Velasta on varoiteltu vuosikaudet. Olen itsekin kuullut, että olen jämähtänyt vanhanaikaiseen talousajatteluun ja että kaikkihan velkaa ottavat. On totta, että Euroopassa toisetkin valtiot ovat velkaantuneet rajusti koronan ja Ukrainan sodan seurauksena. Suomessa ongelmana on kuitenkin moniin muihin verrattuna meidän jatkuvasti heikkenevä huoltosuhde ja velan suhde BKT:seen. Ruotsissa ja Tanskassa se on tällä hetkellä n. 33-35%, kun Suomessa se on jo 59,4%. Talouskasvumme on finanssikriisin jälkeen ollut olematonta, mikä tekee velasta entistä vaarallisempaa.

Tulevalla hallituksella on valtava vastuu siitä, mihin suuntaan Suomea lähdetään viemään. Kansanedustajilla täytyy olla rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta toteuttaa ne uudistukset, joita vaaditaan, että saamme Suomen jälleen kasvun tielle, emmekä taannu kasvavien menojemme alla Pohjolan köyhäksi mieheksi. Aikaisemmin on voitu sulkea silmät kroonistuneilta ongelmilta ja toivoa parasta, mutta enää meillä ei tuota mahdollisuutta ole.

Ratkaisuksi ongelmiin meidän tulee tehdä työnteosta ja yrittämisestä kannattavampaa. Verotuksen painopisteen tulee olla haittaverotuksessa ja investointeja Suomeen tulee jouduttaa yksinkertaistamalla lupa- ja valitusmenettelyjä. Koulutukseen tulee panostaa ja työperäistä maahanmuuttoa edistää. Yrittäjäriskin kantamisesta on palkittava. Menoja on priorisoitava tärkeimpiin kohteisiin ja yksityinen puoli on otettava avuksi tuottamaan palveluita niin, että ihmiset pääsevät jonoista hoitoon. Keinoja on, mutta niiden toteuttaminen vaatii poliittista tahtoa.

Kokoomuslaisena olisi hienoa joskus päästä kertomaan vain mukavia asioita, mutta ennen sitä on tehtävä töitä. Talouskasvusta puhumista usein halveksutaan sen takia, että siinä ajatellaan rahan olevan ihmistä tärkeämpää. Todellisuudessa ihmisistä huolehtiminen ja hyvinvointipalveluiden säilyttäminen edes nykyisellä tasollaan vaatii, että taloutemme kasvaa. Muuten köyhdytämme toinen toisiamme niin kauan, kunnes ei ole enää taskuja mistä ottaa.